post7 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
Historiaa Sarjakuvat Suomalaiset sarjakuvat

Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan – 5 mielenkiintoista seikkaa

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli sveitsiläistä tekoa

74 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Namifezi – moderni sarjakuvazine)

Sarjakuvan historia Suomessa alkaa vuodesta 1857, jolloin ilmestyi ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva, Herra Koipeliini. Herra Koipeliinin absurdi huumori nousi suosioon ympäri Eurooppaa, ja sitä julkaistiin jatkosarjana Sanomia Turusta-lehdessä. Kotimaassaan Sveitsissä nimellä Monsieur Cryptogame tunnettu Koipeliini oli aikuisille suunnattu hassuttelusarja.Koipeliini-sarjoja voi nähdä esimerkiksi tässä blogissa.

Sarjakuvatekniikka 1800-luvulla erosi huomattavasti modernista: puhekuplia ei ollut, vaan repliikit tekstitettiin kuvaruutujen alle, ja Koipeliinin piirtäjä Rodolphe Töpher painoi työnsä tuolloin laajalti käytetyllä litografia- eli kivipainantamenetelmältä.

Vaikka Herra Koipeliini on ulkomainen sarjakuva, sen julkaiseminen Sanomia Turusta-lehdessä kuitenkin muodostui lähtölaukaukseksi kotimaisen sarjakuvakulttuurin synnylle. Tämän vuoksi Koipeliini on ansainnut maininnan myös suomalaisen sarjakuvan historiassa.

Vuonna 2010 sarjakuvayhteisö Kvaak perusti myös Herra Koipeliini-nimisen tunnustuspalkinnon, joka myönnetään parhaalle suomennetulle sarjakuvalle.Vuoden 2017 Koipeliini-palkinto myönnettiin Garth Ennisin ja Steve Dillonin raadolliselle Preacherille; aiemmin sen ovat saaneet muun muassa Tuulen Laakson Nausicaä (Hayao Miyazaki) sekä ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä käsittelevä Kirottu Sota! (Jacques Tardi).

Kotimaista sarjakuvaa alkoi ilmestyä 1910-luvulla

73 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa

(Professori Itikaisen tutkimusretki, ensimmäinen suomalainen sarjakuva)
 

Herra Koipeliinin ilmestymisestä ennätti kulua muutama vuosikymmen, ennen kuin ensimmäiset suomalaiset sarjakuvataiteilijat käärivät hihansa. Ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja oli Ilmari Vainion käsikirjoittama japiirtämä “Professori Itikaisen tutkimusretki”, joka julkaistiin vuonna 1911. Tosin sarjakuva-asiantuntija Ville Hännisen mukaan sarjakuvallisia elementtejä on löydettävissä jo esihistoriallisista kalliomaalauksista – mutta kotimainen sarjakuva nykyisessä formaatissaan sai alkunsa Professori Itikaisesta. Hänninen myös huomaa, että varhainen suomalainen sarjakuvataide yhdisteli saksalaisten kuvakirjojen ja manner-eurooppalaisten karikatyyrien tyylilajeja.

Sarjakuvaa pidettiin alkuaikoinaan kulutustavarana, jota julkaistiin halvoissa huumorilehdissä. Vakavia tarinoita ei juurikaan kerrottu.Kotimaisille taiteilijoille riitti töitä, koska ulkomaista sarjakuvaa ei vielä juurikaan tuotu Suomeen. Tämä muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun amerikkalainen sarjakuva vyöryi Suomenkin piiriin.

Yksi tunnetuimpia suomalaisia sarjakuvia on vuodesta 1925 ilmestynyt, Ola Fogelholmin luoma Pekka Puupää, jota julkaistiin vuosikymmenten varrella yli 30 albumia. Pekka Puupää-sarjakuvan pohjalta tehtiin myös sarja Siiri Angerkosken kaltaisten SF-suosikkinimien tähdittämiä elokuvia, jotka nousivat 1950-luvulla huippusuosioon.Pekka Puupää sai alkunsa edistysmielisen osuusliikkeen poliittisena propagandana, mutta muuttui myöhemmin neutraalimmaksi vitsailusarjaksi. Viime vuosina ei ole juurikaan tehty uusia Pekka Puupää-aiheisia elokuvia tai muita projekteja.

72 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Pekka Puupää)

Moni laskisi alkuperäiset Pekka Puupäät kotimaisen sarjakuvan ikivihreiksi klassikoiksi, joiden ei soisi unohtuvan.Suomen sarjakuvaseuran vuodesta 1972 ansiokkaalle kotimaiselle sarjakuvalle myöntämä Puupäähattu-palkinto on myös luonnollisesti saanut nimensä Fogelholmin sarjakuvasta.Vuoden 2017 Puupäähatun sai Tiitu Takalo.

Toinen monien rakastama kotimaisen sarjakuvan klassikko on piirtäjä Asmo Alhon ja kirjailija Mika Waltarin luoma Kieku ja Kaiku, jota julkaistiin vuosina 1932-1975. Kieku ja Kaiku oli suosittu erityisesti Waltarin nokkelien käsikirjoitusten ansiosta. Kieku ja Kaiku-tarinat olivat yleensä humoristisia moraalisatuja. Sarjakuvassa näkyi erityisesti klassisten eurooppalaisten kuvasarjojen vaikutus kuvaruudun alaosaan kirjoitettuine repliikkeineen. Kieku ja Kaiku-sarjoja on 1990-luvun lopulta alkaen myös parodioitu nimikkeellä “Rieku ja Raiku”.

Suomen Sarjakuvaseura perustettiin jo 1971

1970-luvun alussa sarjakuvasta oli tulossa vakavastiotettava taidemuoto, ja poliittiset tai kokeelliset sarjakuvat muodostuivat suosituksi genreksi. Sarjakuvia julkaistiin aina enemmän, ja ulkomaisten sarjakuvien seuraaminen oli yleistymässä. Näissä oloissa katsottiin aiheelliseksi perustaa Suomen Sarjakuvaseura, joka omistautui kotimaisen sarjakuvaskenen tukemiselle ja sarjakuvan edistämiselle. Sarjakuvaseura perustettiin vuonna 1971 Amos Andersenin taidemuseossa järjestetyn kansainvälisen sarjakuvataiteen näyttelyn yhteydessä.

Sarjakuvaseuran Sarjainfo-lehden julkaisu alkoi heti seuraavana vuonna 1972, ja se tarjosi kotimaisille sarjakuvanystäville tärkeän tietopankin alan tapahtumista ja kiinnostavista julkaisuista kotimaassa ja kauempana. Sarjainfo-lehteä julkaistaan edelleen neljästi vuodessa, eikä muita kattavia sarjakuva-alan lehtiä ole ilmestynyt sitä haastamaan.

Sarjakuvan murros 1970-80-luvuilla johtui pitkälti teknologian kehittymisestä: valokopiokoneet mahdollistivat sarjiszinejen ja muiden omakustanteiden painamisen. Näinä vuosikymmeninä perustettiin myös paikallisia sarjakuvayhdistyksiä eri puolille Suomea; monet näistä yhdistyksistä ovat edelleen aktiivisia. Vanhin yhdistys, Turun Sarjakuvakerho, perustettiin jo 1974 ja toimii edelleen turkulaisen sarjakuvaskenen ankkurina.

Muumi on menestyksekkäin suomalainen sarjakuvahahmo

71 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Muumisarjakuvaa, c Tove Jansson)

Millä tahansa mittarilla Janssonien piirtämät Muumi-sarjakuvat ovat menestyksekkäimpiä suomalaisia sarjakuvia kautta aikojen. Jansson piirsi sanomalehtisarjakuvaa vuosina 1954-1959, minkä jälkeen piirtämistä jatkoi hänen pikkuveljensä Lars. Vähintään 40 maassa ilmestyneet sarjakuvat keräsivät yli 20 miljoonan ihmisen pävittäisen lukijakunnan ja edustivat kotimaista osaamista eri puolilla maailmaa. Muumi-sarjakuvia kokoavat albumit ovat edelleen suosittuja Suomen lisäksi monissa muissakin maailmankolkissa, eritoten Japanissa.

Jansson teki pitkään Muumi-sarjakuvaa suoraan englanninkielisille markkinoille brittiläisen Associated Newspapersin levitettäväksi.Jansson ei kuitenkaan parin ensimmäisen vuoden jälkeen nauttinut päivittäisestä sarjakuvan puurtamisesta sopimuksen mukaan, vaan halusi enemmän vapautta. Muumi-sarjakuva siirtyikin vuonna 1960 Toven veljen Lars Janssonin vastuulle ja pysyi Janssonin perhepiirissä.

2000-luvulla suomalainen sarjakuva on monimuotoistunut ja siirtynyt nettiin

Kuten kaikkialla maailmassa, sarjakuva ja muut taiteenmuodot ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet huomattavasti. Taiteilijat eri maassa saavat vaikutteita toisiltaan, ja töitä tehdään myös ulkomaisia yleisöjä silmällä pitäen. 2000-luvulla erityisesti itäaasialainen sarjakuva – erityisesti japanilainen manga, mutta myös korelainen manhwa ja kiinalainen manhua – on menestynyt, ja Suomessakin moni sarjakuvataiteilija on saanut vaikutteita aasialaisten sarjakuvien kuvakerronnasta.

Toisaalta kuten tämä katsaus on osoittanut, sarjakuva on aina ollut kansainvälinen taidemuoto. Suomalaisen sarjakuvan ikivihreät klassikot ammensivat manner-Euroopan kuvasarjoista, ja “mangan isä” Osamu Tezuka ihaili ennen kaikkea amerikkalaisen Walt Disneyn töitä. Eri taideperinteiden vuorovaikutus johtaa mielenkiintoisiin ja raikkaisiin lopputuloksiin.

Myös sarjakuvan siirtyminen nettiin on muuttanut suomalaista sarjakuvaskeneä. Kun 1980-luvulla omakustannezinet olivat paras keino julkaista underground-sarjakuvaa, on nykyään zinejen rinnalle noussut vielä helpompi väylä: internetin sarjakuvablogit ja muut avoimet fiidit. Suomen Sarjakuvaseuran palvelin toimii kotina kymmenille taitaville sarjakuvapiirtäjille, ja moni ammattimainenkin taiteilija julkaisee töitään myös netissä.

Vuonna 2017 kotimaista sarjakuvaa luonnehtii erityisesti moninaisuus – vähän yli vuosisadassa olemme kulkeneet pitkän matkan ja saaneet nauttia monista hienoista kotimaisista sarjakuvista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *