Suositut postaukset

post7 464x290 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
Historiaa Sarjakuvat Suomalaiset sarjakuvat

Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan – 5 mielenkiintoista seikkaa

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli sveitsiläistä tekoa Sarjakuvan historia Suomessa alkaa vuodesta 1857, jolloin ilmestyi ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva, Herra Koipeliini. Herra Koipeliinin absurdi huumori nousi suosioon ympäri Eurooppaa, ja sitä julkaistiin jatkosarjana Sanomia Turusta-lehdessä. Kotimaassaan Sveitsissä nimellä Monsieur Cryptogame tunnettu Koipeliini oli aikuisille suunnattu hassuttelusarja.Koipeliini-sarjoja voi nähdä esimerkiksi tässä blogissa. Sarjakuvatekniikka 1800-luvulla erosi huomattavasti […]

post7 464x290 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
Historiaa Sarjakuvat Suomalaiset sarjakuvat

Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan – 5 mielenkiintoista seikkaa

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli sveitsiläistä tekoa Sarjakuvan historia Suomessa alkaa vuodesta 1857, jolloin ilmestyi ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva, Herra Koipeliini. Herra Koipeliinin absurdi huumori nousi suosioon ympäri Eurooppaa, ja sitä julkaistiin jatkosarjana Sanomia Turusta-lehdessä. Kotimaassaan Sveitsissä nimellä Monsieur Cryptogame tunnettu Koipeliini oli aikuisille suunnattu hassuttelusarja.Koipeliini-sarjoja voi nähdä esimerkiksi tässä blogissa. Sarjakuvatekniikka 1800-luvulla erosi huomattavasti […]

post2 464x290 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
elokuvat Sarjakuvat

Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa – mikä on sinun suosikkisi?

Sarjakuvien sovittaminen elokuviksi on tietyllä tapaa luonnollista, koska sarjakuva voidaan käsittää erittäin yksityiskohtaisena kuvakäsikirjoituksena. Monesti sarjisten voimakas ja omintakeinen graafinen ilme kääntyy valkokankaalle loistavasti, varsinkin, kun kyseessä on scifi- tai supersankarisarjakuva. Myös realistisempia sarjakuvia on kuitenkin onnistuneesti muunnettu elokuviksi. Tässä esittelyssä kahdeksan elokuvaa, jotka perustuvat sarjakuviin.Montako näistä olet nähnyt?Entä oletko jo lukenut alkuperäisen sarjakuvan? Elokuvan […]

Suositut postaukset

post7 464x290 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
Historiaa Sarjakuvat Suomalaiset sarjakuvat

Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan – 5 mielenkiintoista seikkaa

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli sveitsiläistä tekoa Sarjakuvan historia Suomessa alkaa vuodesta 1857, jolloin ilmestyi ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva, Herra Koipeliini. Herra Koipeliinin absurdi huumori nousi suosioon ympäri Eurooppaa, ja sitä julkaistiin jatkosarjana Sanomia Turusta-lehdessä. Kotimaassaan Sveitsissä nimellä Monsieur Cryptogame tunnettu Koipeliini oli aikuisille suunnattu hassuttelusarja.Koipeliini-sarjoja voi nähdä esimerkiksi tässä blogissa. Sarjakuvatekniikka 1800-luvulla erosi huomattavasti […]

post6 464x290 - Näin teet oman sarjakuvazinen
Sarjakuvat

Näin teet oman sarjakuvazinen

Sarjakuvazinet eli omakustanteiset pienlehdet ovat olleet tärkeä osa sarjakuvaskeneä jo vuosikymmenien ajan – aina siitä asti, kun valokopiokoneen yleistyminen mahdollisti niiden tekemisen ja levittämisen. Ensimmäinen mielikuva zineistä ovat usein poliittiset tai humoristiset underground-sarjakuvat, mutta zinejen sisällöstä tai tyylilajista ei voi tehdä yleistyksiä, koska ne ovat aina tekijöidensä näköisiä. Usein zinet ovat poliittisia, mutta usein ne […]

post5 464x290 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa
Manga sarjat Sarjakuvat

Kymmenen parasta suomennettua mangaa

Nykyään ei varmaan ole olemassa sarjakuvaharrastajia, jotka eivät olisi jossakin muodossa törmänneet mangasarjakuvaan tai vähintäänkin nähneet siitä vaikutteita saaneiden länsimaisten taiteilijoiden töitä. Ensimmäisiä Euroopan markkinoille käännettyjä mangasarjoja olivat atomipommin jälkeisestä tuhosta ja jälleenrakennuksesta kertova Hiroshiman Poika (Kenji Nakazawa) sekä dystooppinen scifi-klassikko Akira (Katsuhiro Otomo). Molemmat näistä sarjoista kääntyivät myös suomeksi 1980-luvulla, ja niitä voi edelleen […]

post4 464x290 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
2017 Sarjakuvat

Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut

Kevät on heinänuhan ja kirsikankukkien lisäksi myös mielenkiintoisten sarjakuvien aikaa! Tässä katsaus viime kuukausien kiinnostavimpiin julkaisuihin. Nämä julkaisut ovat englanninkielisiä, mutta internetin ansiosta niitä ei ole vaikea saada käsiinsä tai vähintään näyttöruudulleen – ja aina voi esittää käännöstoivomuksia suomalaisille kustantamoille! Monstress (Marjorie Liu & Sana Takeda) Monstress on saanut suitsutusta mielikuvituksellisuudestaan ja Sana Takedan upeasta […]

post3 464x290 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
Sarjakuvanäyttelyä Sarjakuvat

Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla

Sarjakuva on erittäin kansainvälinen taidemuoto – sarjiksia tehdään ja luetaan eri puolilla maailmaa, ja lähes jokaisella maalla on omat perinteensä ja klassikkonsa. Sarjakuvan monet kasvot vaihtelevat ranskalaisesta bande dessinéestä kiinalaiseen manhuaan, ja niitä lukemalla voi saada välähdyksen maista, joissa ei ole koskaan vieraillut. Tietenkään sarjakuvan sisältöä tai tyyliä ei voi arvata pelkän alkuperämaan perusteella, mutta […]

Uusimmat viestit


post7 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
Historiaa Sarjakuvat Suomalaiset sarjakuvat

Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan – 5 mielenkiintoista seikkaa

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli sveitsiläistä tekoa

74 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Namifezi – moderni sarjakuvazine)

Sarjakuvan historia Suomessa alkaa vuodesta 1857, jolloin ilmestyi ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva, Herra Koipeliini. Herra Koipeliinin absurdi huumori nousi suosioon ympäri Eurooppaa, ja sitä julkaistiin jatkosarjana Sanomia Turusta-lehdessä. Kotimaassaan Sveitsissä nimellä Monsieur Cryptogame tunnettu Koipeliini oli aikuisille suunnattu hassuttelusarja.Koipeliini-sarjoja voi nähdä esimerkiksi tässä blogissa.

Sarjakuvatekniikka 1800-luvulla erosi huomattavasti modernista: puhekuplia ei ollut, vaan repliikit tekstitettiin kuvaruutujen alle, ja Koipeliinin piirtäjä Rodolphe Töpher painoi työnsä tuolloin laajalti käytetyllä litografia- eli kivipainantamenetelmältä.

Vaikka Herra Koipeliini on ulkomainen sarjakuva, sen julkaiseminen Sanomia Turusta-lehdessä kuitenkin muodostui lähtölaukaukseksi kotimaisen sarjakuvakulttuurin synnylle. Tämän vuoksi Koipeliini on ansainnut maininnan myös suomalaisen sarjakuvan historiassa.

Vuonna 2010 sarjakuvayhteisö Kvaak perusti myös Herra Koipeliini-nimisen tunnustuspalkinnon, joka myönnetään parhaalle suomennetulle sarjakuvalle.Vuoden 2017 Koipeliini-palkinto myönnettiin Garth Ennisin ja Steve Dillonin raadolliselle Preacherille; aiemmin sen ovat saaneet muun muassa Tuulen Laakson Nausicaä (Hayao Miyazaki) sekä ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä käsittelevä Kirottu Sota! (Jacques Tardi).

Kotimaista sarjakuvaa alkoi ilmestyä 1910-luvulla

73 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa

(Professori Itikaisen tutkimusretki, ensimmäinen suomalainen sarjakuva)
 

Herra Koipeliinin ilmestymisestä ennätti kulua muutama vuosikymmen, ennen kuin ensimmäiset suomalaiset sarjakuvataiteilijat käärivät hihansa. Ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja oli Ilmari Vainion käsikirjoittama japiirtämä “Professori Itikaisen tutkimusretki”, joka julkaistiin vuonna 1911. Tosin sarjakuva-asiantuntija Ville Hännisen mukaan sarjakuvallisia elementtejä on löydettävissä jo esihistoriallisista kalliomaalauksista – mutta kotimainen sarjakuva nykyisessä formaatissaan sai alkunsa Professori Itikaisesta. Hänninen myös huomaa, että varhainen suomalainen sarjakuvataide yhdisteli saksalaisten kuvakirjojen ja manner-eurooppalaisten karikatyyrien tyylilajeja.

Sarjakuvaa pidettiin alkuaikoinaan kulutustavarana, jota julkaistiin halvoissa huumorilehdissä. Vakavia tarinoita ei juurikaan kerrottu.Kotimaisille taiteilijoille riitti töitä, koska ulkomaista sarjakuvaa ei vielä juurikaan tuotu Suomeen. Tämä muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun amerikkalainen sarjakuva vyöryi Suomenkin piiriin.

Yksi tunnetuimpia suomalaisia sarjakuvia on vuodesta 1925 ilmestynyt, Ola Fogelholmin luoma Pekka Puupää, jota julkaistiin vuosikymmenten varrella yli 30 albumia. Pekka Puupää-sarjakuvan pohjalta tehtiin myös sarja Siiri Angerkosken kaltaisten SF-suosikkinimien tähdittämiä elokuvia, jotka nousivat 1950-luvulla huippusuosioon.Pekka Puupää sai alkunsa edistysmielisen osuusliikkeen poliittisena propagandana, mutta muuttui myöhemmin neutraalimmaksi vitsailusarjaksi. Viime vuosina ei ole juurikaan tehty uusia Pekka Puupää-aiheisia elokuvia tai muita projekteja.

72 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Pekka Puupää)

Moni laskisi alkuperäiset Pekka Puupäät kotimaisen sarjakuvan ikivihreiksi klassikoiksi, joiden ei soisi unohtuvan.Suomen sarjakuvaseuran vuodesta 1972 ansiokkaalle kotimaiselle sarjakuvalle myöntämä Puupäähattu-palkinto on myös luonnollisesti saanut nimensä Fogelholmin sarjakuvasta.Vuoden 2017 Puupäähatun sai Tiitu Takalo.

Toinen monien rakastama kotimaisen sarjakuvan klassikko on piirtäjä Asmo Alhon ja kirjailija Mika Waltarin luoma Kieku ja Kaiku, jota julkaistiin vuosina 1932-1975. Kieku ja Kaiku oli suosittu erityisesti Waltarin nokkelien käsikirjoitusten ansiosta. Kieku ja Kaiku-tarinat olivat yleensä humoristisia moraalisatuja. Sarjakuvassa näkyi erityisesti klassisten eurooppalaisten kuvasarjojen vaikutus kuvaruudun alaosaan kirjoitettuine repliikkeineen. Kieku ja Kaiku-sarjoja on 1990-luvun lopulta alkaen myös parodioitu nimikkeellä “Rieku ja Raiku”.

Suomen Sarjakuvaseura perustettiin jo 1971

1970-luvun alussa sarjakuvasta oli tulossa vakavastiotettava taidemuoto, ja poliittiset tai kokeelliset sarjakuvat muodostuivat suosituksi genreksi. Sarjakuvia julkaistiin aina enemmän, ja ulkomaisten sarjakuvien seuraaminen oli yleistymässä. Näissä oloissa katsottiin aiheelliseksi perustaa Suomen Sarjakuvaseura, joka omistautui kotimaisen sarjakuvaskenen tukemiselle ja sarjakuvan edistämiselle. Sarjakuvaseura perustettiin vuonna 1971 Amos Andersenin taidemuseossa järjestetyn kansainvälisen sarjakuvataiteen näyttelyn yhteydessä.

Sarjakuvaseuran Sarjainfo-lehden julkaisu alkoi heti seuraavana vuonna 1972, ja se tarjosi kotimaisille sarjakuvanystäville tärkeän tietopankin alan tapahtumista ja kiinnostavista julkaisuista kotimaassa ja kauempana. Sarjainfo-lehteä julkaistaan edelleen neljästi vuodessa, eikä muita kattavia sarjakuva-alan lehtiä ole ilmestynyt sitä haastamaan.

Sarjakuvan murros 1970-80-luvuilla johtui pitkälti teknologian kehittymisestä: valokopiokoneet mahdollistivat sarjiszinejen ja muiden omakustanteiden painamisen. Näinä vuosikymmeninä perustettiin myös paikallisia sarjakuvayhdistyksiä eri puolille Suomea; monet näistä yhdistyksistä ovat edelleen aktiivisia. Vanhin yhdistys, Turun Sarjakuvakerho, perustettiin jo 1974 ja toimii edelleen turkulaisen sarjakuvaskenen ankkurina.

Muumi on menestyksekkäin suomalainen sarjakuvahahmo

71 - Katsaus suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan - 5 mielenkiintoista seikkaa
(Muumisarjakuvaa, c Tove Jansson)

Millä tahansa mittarilla Janssonien piirtämät Muumi-sarjakuvat ovat menestyksekkäimpiä suomalaisia sarjakuvia kautta aikojen. Jansson piirsi sanomalehtisarjakuvaa vuosina 1954-1959, minkä jälkeen piirtämistä jatkoi hänen pikkuveljensä Lars. Vähintään 40 maassa ilmestyneet sarjakuvat keräsivät yli 20 miljoonan ihmisen pävittäisen lukijakunnan ja edustivat kotimaista osaamista eri puolilla maailmaa. Muumi-sarjakuvia kokoavat albumit ovat edelleen suosittuja Suomen lisäksi monissa muissakin maailmankolkissa, eritoten Japanissa.

Jansson teki pitkään Muumi-sarjakuvaa suoraan englanninkielisille markkinoille brittiläisen Associated Newspapersin levitettäväksi.Jansson ei kuitenkaan parin ensimmäisen vuoden jälkeen nauttinut päivittäisestä sarjakuvan puurtamisesta sopimuksen mukaan, vaan halusi enemmän vapautta. Muumi-sarjakuva siirtyikin vuonna 1960 Toven veljen Lars Janssonin vastuulle ja pysyi Janssonin perhepiirissä.

2000-luvulla suomalainen sarjakuva on monimuotoistunut ja siirtynyt nettiin

Kuten kaikkialla maailmassa, sarjakuva ja muut taiteenmuodot ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet huomattavasti. Taiteilijat eri maassa saavat vaikutteita toisiltaan, ja töitä tehdään myös ulkomaisia yleisöjä silmällä pitäen. 2000-luvulla erityisesti itäaasialainen sarjakuva – erityisesti japanilainen manga, mutta myös korelainen manhwa ja kiinalainen manhua – on menestynyt, ja Suomessakin moni sarjakuvataiteilija on saanut vaikutteita aasialaisten sarjakuvien kuvakerronnasta.

Toisaalta kuten tämä katsaus on osoittanut, sarjakuva on aina ollut kansainvälinen taidemuoto. Suomalaisen sarjakuvan ikivihreät klassikot ammensivat manner-Euroopan kuvasarjoista, ja “mangan isä” Osamu Tezuka ihaili ennen kaikkea amerikkalaisen Walt Disneyn töitä. Eri taideperinteiden vuorovaikutus johtaa mielenkiintoisiin ja raikkaisiin lopputuloksiin.

Myös sarjakuvan siirtyminen nettiin on muuttanut suomalaista sarjakuvaskeneä. Kun 1980-luvulla omakustannezinet olivat paras keino julkaista underground-sarjakuvaa, on nykyään zinejen rinnalle noussut vielä helpompi väylä: internetin sarjakuvablogit ja muut avoimet fiidit. Suomen Sarjakuvaseuran palvelin toimii kotina kymmenille taitaville sarjakuvapiirtäjille, ja moni ammattimainenkin taiteilija julkaisee töitään myös netissä.

Vuonna 2017 kotimaista sarjakuvaa luonnehtii erityisesti moninaisuus – vähän yli vuosisadassa olemme kulkeneet pitkän matkan ja saaneet nauttia monista hienoista kotimaisista sarjakuvista!

post6 - Näin teet oman sarjakuvazinen
Sarjakuvat

Näin teet oman sarjakuvazinen

Sarjakuvazinet eli omakustanteiset pienlehdet ovat olleet tärkeä osa sarjakuvaskeneä jo vuosikymmenien ajan – aina siitä asti, kun valokopiokoneen yleistyminen mahdollisti niiden tekemisen ja levittämisen. Ensimmäinen mielikuva zineistä ovat usein poliittiset tai humoristiset underground-sarjakuvat, mutta zinejen sisällöstä tai tyylilajista ei voi tehdä yleistyksiä, koska ne ovat aina tekijöidensä näköisiä. Usein zinet ovat poliittisia, mutta usein ne on myös tehty vain piirtämisen ja tekemisen ilosta.

Zinet ovat usein vahvasti osa paikallista sarjakuvakulttuuria, mutta nykyisin internet on mahdollistanut niiden levittämisen ympäri maailmaa. Sarjakuvazinet vaikuttavat ehkä tietyllä tavalla vanhanaikaisilta internetin aikakaudella, mutta toisaalta niiden tekeminen on mielenkiintoista ja monipuolista. Sarjakuvan lataaminen nettiin on ehkä helpompaa, mutta zinen tekoon liittyy käsityötä, joka tuntuu mielekkäältä. Sarjakuva on muutenkin pysynyt “orgaanisempana” taiteenlajina kuin esimerkiksi kirjoittaminen – sarjakuvazinen tekeminen vuonna 2017 tuntuu edelleen perustellulta, kun taas tekstiblogit ovat lähes täysin syrjäyttäneet kirjoitetut zinet.

Sarjakuvakeskukset ja seurat ympäri maailmaa järjestävät edelleen työpajoja, joissa opetellaan zinejen tekemistä – selvästi kyseessä on taito, jonka ei haluta unohtuvan! Sitä paitsi valmiin zinen voi helposti ladata nettiin ja levittää tutuille ja tuntemattomille ympäri maailmaa. Näin yhdistyvät vanha ja uusi sarjakuvakulttuuri saumattomaan kokonaisuuteen.

Jos haluat kokeilla zinen tekemistä, saat huomata, että se on erittäin antoisa ja opettavainen prosessi! Zinen tekoon ei ole olemassa varsinaisia sääntöjä, koska koko homman tarkoitus on, että voit ilmaista itseäsi ja tehdä juuri omannäköistäsi sarjakuvaa. Tietyt asiat on kuitenkin hyvä ottaa huomioon ennen projektin aloittamista, jotta voit olla varma siitä, että saat ennen pitkää pidellä käsissäsi valmista zineä!

Ensimmäiseksi tarvitset idean

Kaikki alkaa ideasta.Mitä haluat zinelläsi sanoa? Tämä vaikuttaa kaikkeen: formaattiin, visuaaliseen ilmeeseen, taidetyyliin ja tietysti juonenkuljetukseen. Zinellä ei tarvitse olla varsinaisesti “juonta” tai yhtenäistä tarinaa, mutta on kuitenkin hyvä, jos tiedät millainen idea on projektin ytimessä. Idea voi olla mikä tahansa aihe tai asia, joka kiinnostaa sinua – abstrakti tai konkreettinen; vakava tai hullunkurinen; informatiivinen tai provokatiivinen. Tärkeintä on, että zine tuntuu tekemisen arvoiselta.

Valitse hyvä nimi ja suunnittele logo

61 - Näin teet oman sarjakuvazinen
(Sarjakuvazinejä Amsterdamin F-Word Festivalilla, c Zina)

Nimi on enne! On tärkeää antaa zinelle nimi, joka puhuttelee lukijoita ja kiteyttää projektin idean. Nimen valitseminen johtaa logon ja visuaalisen ilmeen miettimiseen. Zinen nimi ja logo kertovat potentiaalisille lukijoille tai zinen levittäjille, millaisesta työstä on kyse. Vaikka nimi ei tietenkään kerro kaikkea, se voi aiheuttaa voimakkaan mielleyhtymän. Jos haluat tarjota zineäsi levitettäväksi esimerkiksi paikallisiin kahviloihin tai kirjastoon, voit saavuttaa suuremman yleisön, kun zinen nimi ja logo ovat mieleenpainuvia. Myös netissä mahdolliset lukijat tietysti klikkaavat linkkiä helpommin, jos se näyttää mielenkiintoiselta. Mieleenpainuva kansikuva auttaa myös herättämään lukijoiden uteliaisuutta.

Mieti narratiivia ja rakennetta

62 - Näin teet oman sarjakuvazinen
(Kuva Alex Wrekkin kirjasesta “Stolen Sharpie Revolution”, c Jessica/The Paper Trail Diary)

Kuten sanottua, zinellä ei tarvitse varsinaisesti olla selkeää juonta tai tarinaa. Zinejen tarinankerronta on usein kokeellista ja rikkonaista – ne saattavat sisältää vain kokoelman kuvia ilman ilmiselvää punaista lankaa. Tämäkin on kuitenkin tietoinen valinta.Mieti, millainen kerronta tuo ideasi parhaiten esille.

Voit tehdä käsikirjoituksen itse tai yrittää ensin koota työryhmää, jonka avulla brainstormaus ja ideoiden kehittely voi sujua helpommin. Jos zinen on tarkoitus kertoa selkeä tarina, kannattaa idean pohjalta rakentaa kuvakäsikirjoitus ja miettiä valmiiksi sopivaa formaattia. Kirjoita mieleen ilmestyvät näppärät repliikit talteen ja ammenna inspiraatiota muiden tekemistä zineistä.

Rakenna työryhmä

64 - Näin teet oman sarjakuvazinen
(Kotimaisia zinejä Helsingin taidekujalla, c Apila Pepita Miettinen)

Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä rakentaa ryhmä ihmisiä, joiden kanssa saat käytännön toteutuksen sujumaan mahdollisimman mutkattomasti. Zinen tekeminen yksin on mahdollista, mutta useimmiten ne tehdään yhdessä työryhmän kanssa – hyvästä syystä, koska työn jakaminen useamman ihmisen kesken helpottaa kaikkien taakkaa, ja jokaisella on oma vahvuutensa tekemisprosessissa.

Jos sinulla on kavereita, jotka pitävät sarjakuvista, ensimmäinen askel on kysyä heiltä – mainitse keksimäsi nerokas nimi ja idea ja he toivottavasti tulevat apuun ilomielin. Jos ystäväpiiristäsi puuttuu sarjakuvan ystäviä, joilla on ylimääräistä vapaa-aikaa, voit myös laittaa ilmoituksen nettifoorumille tai vanhanaikaisemmin vaikka kirjaston tai yliopiston ilmoitustaululle. Netin ansiosta zinen tekeminen voi onnistua, vaikka tekijät sijaitsisivat kaukana toisistaan, vaikka kirjaimellisesti yhdessä tekeminen voikin olla tehokkaampaa ja hauskempaa.

Valitse työryhmälle roolit ja ryhdy toimeen!

Työryhmä kannattaa rakentaa roolien perusteella: käsikirjoittaja, piirtäjä, värittäjä, tekstittäjä ja niin edelleen. Jos tekijöitä ei ole montaa, yksi ihminen voi täyttää monta roolia.Päätökset kannattaa tehdä yhteistyöllä skismojen välttämiseksi. Kokemusta ja taitoa tärkeämpää on intohimo – zinen ei tarvitse olla tekninen taidonnäyte.

Kun kaikki tietävät, mitä ovat tekemässä, on aika käydä toimeen.Piirtäkää zine omalla aikataululla. Kun sivut on käsikirjoitettu, luonnosteltu, piirretty puhtaaksi ja väritetty, on toimittamisen ja taittamisen aika – tarkistakaa zine virheiden varalta ja viimeistelkää ulkoasu. Jokaista työvaihetta ei välttämättä tarvita vaan kaikki riippuu siitä, millaisen zinen haluatte tehdä.

Näytä zinesi maailmalle

63 - Näin teet oman sarjakuvazinen
(Pulling Ink-zine, c Rio of Move Dance Create (http://movedancecreate.tumblr.com)

On hieno hetki, kun voi pidellä hyppysissään omaa vastavalmistunutta zineä! Kun työ on valmis, on aika ajatella myös sen levittämistä. Zinet voi valokopioida tai moderniin tyyliin vain skannata – riippuen siitä, haluatteko levittää zineä paikallisesti, sähköisesti vai molemmin tavoin.

Omakustanteen tekeminen ei ole ilmaista, joten saatatte haluta tarjota zineä myytäväksi pientä korvausta vastaan esimerkiksi paikallisiin kirjakauppoihin. Jos haluatte levittää zineä laajemmin, voitte tarjota sitä esimerkiksi kansallisten kirjakauppojen ja sarjakuvamyymälöiden valikoimiin, vaikka myöntyvä vastaus ei tietenkään ole mikään itsestäänselvyys.

Netin kautta levittäminen puolestaan ei aiheuta samanlaisia kuluja kuin valokopioiminen tai painaminen. On olemassa nettialustoja, kuten Issuu, joiden kautta voitte julkaista zinen ja jakaa sitä ilmaiseksi. Painettua kopiota on mukava selailla ja lukea, mutta netti tarjoaa myös korvaamattoman hyödyllisiä työkaluja zinen tekijöille, joilla on rajallinen budjetti.

Zinejen tekemiseen jää helposti koukkuun – ensimmäisen jälkeen voikin alkaa jo kynäilemään seuraavaa!

post5 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa
Manga sarjat Sarjakuvat

Kymmenen parasta suomennettua mangaa

Nykyään ei varmaan ole olemassa sarjakuvaharrastajia, jotka eivät olisi jossakin muodossa törmänneet mangasarjakuvaan tai vähintäänkin nähneet siitä vaikutteita saaneiden länsimaisten taiteilijoiden töitä. Ensimmäisiä Euroopan markkinoille käännettyjä mangasarjoja olivat atomipommin jälkeisestä tuhosta ja jälleenrakennuksesta kertova Hiroshiman Poika (Kenji Nakazawa) sekä dystooppinen scifi-klassikko Akira (Katsuhiro Otomo). Molemmat näistä sarjoista kääntyivät myös suomeksi 1980-luvulla, ja niitä voi edelleen lämpimästi suositella myös ihmisille, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita mangaan liittyvästä alakulttuurien kirjosta. Joitain vuosia näiden sarjojen julkaisun jälkeen, 2000-luvun alkupuolella, tapahtui kuitenkin varsinainen mangaräjähdys, kun suomennettuja sarjoja ilmestyi kuin sieniä sateella pienienkin kirjastojen ja supermarkettien valikoimiin.

Manga on kuitenkin profiloitunut pienen piirin harrastukseksi, jossa länsimaisten sarjakuvien ystävät eivät välttämättä näe juurikaan meriittiä, ja vastaavasti mangaharrastajat suhtautuvat joskus välinpitämättömästi länsimaisiin sarjakuviin. On kuitenkin monia japanilaisia sarjakuvia, jotka jollakin tavalla rikkovat genren konventioita tai ovat poikkeuksellisen taidokkaasti tehtyjä ja siten lukemisen arvoisia, vaikka ei yleensä kokisikaan itseään mangaharrastajaksi. Suomalaiset ovat myös siitä onnekkaassa asemassa, että mangasarjoja löytyy useimmista paikalliskirjastoista jopa helpommin kuin monia länsimaisen sarjakuvan klassikoita.Tässä esittelyssä 10 kiinnostavinta vuosien varrella suomennettua mangasarjakuvaa.

Tuulen laakson Nausicaä (Hayao Miyazaki, julkaistu 2008-2010)

51 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa
(Tuulen Laakson Nausicaä, c Hayao Miyazaki)

Tuulen laakson Nausicaä on yksi legendaarisen animeohjaaja Hayao Miyazakin parhaita elokuvia, mutta tiesitkö, että se perustuu alun perin hänen itse luomaansa sarjakuvaan?

Tuulen Laakson Nausicaä on ajatuksia herättävä, mielikuvituksellinen ja hienosti piirretty sarja, jonka luettuaan voi ymmärtää paremmin, miksi Miyazakia pidetään niin mestarillisena tekijänä. Mangasarja ehtii käsittelemään elokuvan teemoja syvällisemmin ja antamaan enemmän ajateltavaa. Ympäristötuhoa ja sodan järjettömyyttä käsittelevä Nausicaä pysyy ajankohtaisena vuodesta toiseen. Sangatsu Manga julkaisi kaikki seitsemän osaa suomennettuina vuosina 2008-2010 ja säilytti hienot alkuperäiskannet sellaisenaan.

Emma (Kaoru Mori, julkaistu 2006-2010)

52 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa

(Emma, c Kaoru Mori)
 

Kaoru Mori on kunnostautunut henkeäsalpaavan upeiden yksityiskohtien piirtämisessä, ja hänen viktoriaaniseen englantiin sijoittuva romanttinen Emma-sarjansa onkin loistava esimerkki tästä taituruudesta.

Emma on kaunis ja luontevasti etenevä tarina palvelusneidon ja rikkaan perheen pojan välisestä kielletystä rakkaudesta. Sarja edustaa astetta realistisempaa mangaa, ja on selvää, että Mori on tehnyt kotiläksynsä. Suositellaan kaikille Austenin romaaneista pitäville.

Myös Kaoru Morin uudempi sarja Aron morsiamet, jota Punainen jättiläinen on julkaissut suomeksi vuodesta 2014 alkaen, on lukemisen arvoinen.Hieno sarja kuvaa Keski-Aasian aroilla elävien nuorten naisten elämää 1800-luvun lopulla.

Vagabond (Takehiko Inoue, julkaistu 2008-2010)

54 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa
(Vagabond, c Takehiko Inoue)

Samurai-genren klassikko Vagabond kertoo legendaarisen miekkataistelija Miyamoto Musashin elämästä. Takehiko Inouen taide on upeaa niin henkilökuvaa luodessa kuin adrenaliinintäyteisiä miekkataisteluita kuvatessakin. Mangasarja perustuu suositun historiakirjailijan Eiji Yoshikawan 1930-luvulla kirjoittamaan romaanisarjaan nimeltä Musashi, ja kirjallinen tausta näkyy myös orgaanisesti etenevässä kerronnassa-

Vagabond on muodostunut kulttiklassikoksi, josta voivat nauttia muutkin kuin pesunkestävät mangan ystävät. Kustantamo Ivrea valitettavasti lopetti julkaisun yhdeksänteen osaan vuonna 2010, mutta ensimmäiset osat ovat kuitenkin laajalti saatavilla suomeksi käännettyinä. Vagabond on voittanut merkittäviä palkintoja, kuten vuoden 2000 Kodansha Manga Awardin ja vuoden 2002 Tezuka Osamu-kulttuuripalkinnon, minkä lisäksi se on myynyt yli 80 miljoonaa kopiota ympäri maailmaa.

Planetes (Makoto Yukimura, julkaistu 2011-2012)

Planetes kertoo avaruuden roskakuskeista, jotka viettävät vuosikausia kaukana, kaukana kotoa. Vaimonsa kuoleman järkyttämä Yuri päätyy ottamaan vastaan kuuden vuoden mittaisen pestin ulkoavaruudessa, ja päätyy osaksi monenkirjavaa työyhteisöä, jota yhdistää etäisyys entiseen elämään.

Makoto Yukimuran viihdyttävä mutta elämänmakuinen manga tarjoaa suuria filosofisia kysymyksiä pohdittavaksi, kuten kunnon scifi-sarjan kuuluukin. Sarjan aikana Yukimura ehtii käsitellä monenlaisia teemoja ekoterrorismista globaalitalouden riippuvaisuusteoriaan, mutta tapahtumien ankkurina ovat aina henkilöhahmot, joiden ajatukset ja toiveet tulevat lukijalle tutuiksi. Planetesia voi suositella lämpimästi erityisesti kaikille, jotka ovat joskus olleet kiinnostuneita avaruuden tutkimisesta tai haaveilleet astronautin urasta, ja myös kaikille, joita kiinnostaa kova mutta ihmiskasvoinen scifi.

Yotsuba&! (Kiyohiko Azuma, julkaistu 2008 -> jatkuu edelleen)

Kiyohiko Azuman Yotsuba&! on sarja, jota voi suositella oikeastaan kaikille iästä ja mieltymyksistä riippumatta. Yotsuba valloittaa useimpien lukijoiden sydämet vaivattomasti rehellisellä huumorillaan ja elämänmakuisella tarinankerronnallaan. Tämän huumorimangan keskiössä on vähän alle kouluikäinen Yotsuba, joka on saanut nimensä tunnusomaisista neljästä saparostaan.

Yksinhuoltajaisänsä kanssa esikaupungissa asuva Yotsuba löytää kiinnostavia asioita kaikkialta ympäristöstään – sarjan nimi Yotsuba&! on peräisin siitä, että luvut on nimetty tyyliin “Yotsuba & ilmastonmuutos” tai “Yotsuba & vastakohdat” riippuen siitä, minkä parissa päähenkilö milloinkin puuhailee. Yotsuban seikkailuissa ovat mukana naapurin tytöt ja satunnaiset naapuruston asukkaat, ja ikuinen kesä jatkuu aina vain – ainakin toistaiseksi. On arvailtu, että Azuma lopettaa sarjan ennen pitkää Yotsuban ensimmäiseen koulupäivään.

Azumalta on aiemmin suomennettu 4-koma eli neliruutuisten sarjakuvastrippien muotoon piirretty sarja “Azumanga Daiou”, joka kertoo lukioikäisten tyttöjen kaveriporukasta ja sisältää runsaasti sanaleikkeihin perustuvia verbaalivitsejä sekä absurdia huumoria.

Gunnm – Battle Angel Alita (Yukito Kishiro, julkaistu 2006-2007)

53 - Kymmenen parasta suomennettua mangaa
(Gunnm, c Yukito Kishiro)

Yukito Kishiron Gunnm (japaniksi Ganmu eli “gun dream”) on cyberpunk-scifin ehdottomia klassikoita. Sarja sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuden Amerikkaan, jossa kaupungit ovat muuttuneet kaatopaikkaa muistuttavaksi joutomaaksi ja valtaapitävät järjestävät väkivallalla mässäileviä kansanhuveja saadakseen ihmiset unohtamaan lohduttomat olosuhteensa. Kyborgityttö Gally herää muistinsa menettäneenä ja yrittää selvittää menneisyytensä mysteeriä. Käy ilmi, että vain vihollisia vastaan taistellessaan Gally pääsee kosketuksiin muistojensa kanssa.

Hienosti piirretty ja käsikirjoitettu sarja on noussut suosituksi ympäri maailmaa. Punainen jättiläinen käänsi sarjan kaikki yhdeksän osaa suomeksi vuosina 2006-2007. Vuonna 2018 Gunnm kääntyy myös Hollywood-elokuvaksi nimellä Alita: Battle Angel (englanniksi sarja käännettiin alun perinkin tällä nimellä). Elokuvan julkaisu nostanee Gunnmin entistä suuremman yleisön tietoisuuteen – nyt on oikea aika lukea Kishiron manga, jos haluat olla aikaasi edellä!

post4 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
2017 Sarjakuvat

Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut

Kevät on heinänuhan ja kirsikankukkien lisäksi myös mielenkiintoisten sarjakuvien aikaa! Tässä katsaus viime kuukausien kiinnostavimpiin julkaisuihin. Nämä julkaisut ovat englanninkielisiä, mutta internetin ansiosta niitä ei ole vaikea saada käsiinsä tai vähintään näyttöruudulleen – ja aina voi esittää käännöstoivomuksia suomalaisille kustantamoille!

Monstress (Marjorie Liu & Sana Takeda)

41 198x300 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Monstress, c Marjorie Liu and Sana Takeda)

Monstress on saanut suitsutusta mielikuvituksellisuudestaan ja Sana Takedan upeasta taiteesta. Vaihtoehtoiseen matriarkaaliseen Keski-Aasiaan sijoittuva Monstress on tarina sotatrauman runtelemasta teinitytöstä, jolla on psyykkinen linkki salaperäiseen hirviöön.

Monstress on ehdolla vuoden 2017 arvostetuissa Will Eisner Comic Industry Awardseissa.Ensimmäiset albumit yksiin kansiin kokoavaa teosta myydään myös Suomessa esimerkiksi Turun sarjakuvakaupassa.

Boundless (Jillian Tamaki)

45 242x300 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Boundless, c Jillian Tamaki)

Boundless on palkitun sarjakuvataiteilija Jillian Tamakin uusi kokoelma lyhyitä tarinoita, jotka käsittelevät suhdetta todellisen minän ja virtuaalimaailman odotusten välillä. Jillian Tamakin luova ja elegantti kynänjälki yhdistyvät näppärään tarinankerrontaan tässä ajatuksia herättävässä kokoelmassa. Hyperrealistiset yksityiskohdat yhdistyvät henkilöiden sisäistä myllerrystä kuvastaviin musteläiskiin, kun Tamaki yhdistelee taiturimaisesti eri taidetyylejä.

Näissä tarinoissa anonyymi musiikkitiedosto ilmestyy yhtäkkiä internetiin ja sen ympärille alkaa muodostua kultti; nainen tulee pakkomielteiseksi elämänsä Facebook-kuvajaisesta; toinen nainen alkaa yllättäen kutistua. Realismia värittävät yhtäkkiset välähdykset jostakin fantasisesta, ja Tamaki onnistuu peilaamaan lukijoiden epävarmuuksia ja pelkoja tarjoten samalla myös terävää huumoria.

Black Cloud (Brandon, Latour, Hinkle & Wilson)

46 195x300 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Black Cloud, c Image Comics)

Black Cloud on neljän miehen all star-tiimin luoma uusi sarja, jonka teemana on mielikuvituksen voima. Sarjan päähenkilö on “unelmien maasta” meidän arkitodellisuuteemme jostain syystä joutunut Zelda, joka joutuu käsittelemään unelmiensa murskaantumista uudessa, vieraassa ympäristössä.

Sarja on hienosti piirretty ja väritetty – tekijät ovat aiemmin hankkineet vankkaa kokemusta sellaisten nimikkeiden parissa kuin Spider-Gwen, Southern Bastards ja The Wicked + The Divine.

Dissolving Classroom (Junji Ito)

Japanilaisen kauhumangan mestari Junji Iton uutuus Dissolving Classroom julkaistiin englanniksi alkuvuodesta. Kirja on kokoelma Iton lyhyempiä töitä, ja sen sävy on huomattavasti humoristisempi kuin monissa hänen aiemmissa töissään.

Dissolving Classroom ei ehkä ole paras paikka aloittaa, jos et ole koskaan tutustunut Iton töihin – Iton klassikkosarjat Uzumaki ja Tomie tarjoavat paremman ensisilmäyksen Iton kieroon mielikuvitukseen. Pesunkestäville kauhun ystäville Dissolving Classroom on kuitenkin lukemisen arvoinen. Iton piirrostyyli on yhtä omalaatuinen kuin aina, ja huumorin ohella kokoelma sisältää myös aidosti hyytäviä hetkiä.

Paper Girls (Brian Vaughan & Cliff Chiang)

42 195x300 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Paper Girls, c Image Comics)

Vuonna 2015 alkanut sarja Paper Girls saa uuden luvun joka kuukausi, ja viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa sen seuraaminen! Viime vuoden Eisner Awardseissa Paper Girls palkittiin kahdessa kategoriassa: se sai parhaan uuden sarjakuvan tittelin sekä myös palkinnon parhaasta kynänjäljestä. Palkintojen lisäksi Vaughanin ja Chiangin mukaansatempaava sarja on kerännyt vankan lukijakunnan, eikä ihme, koska se on erinomaisen viihdyttävää luettavaa.

Paper Girls kertoo neljästä sanomalehdenjakajina työskentelevästä tytöstä eräässä fiktiivisessä Clevelandin lähiössä. Halloween-yönä, kun tytöt ovat jakamassa lehtiä, kaupunkiin tunkeutuu yllättäen mystinen valloittaja tulevaisuudesta. Tytöt nousevat vastarintaan tässä 80-luvun estetiikkaa ja lapsuuden suosikkisarjojen vaikutteita yhdistelevässä tarinassa.

The Interview (Manuele Fior)

44 214x300 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Sivu sarjakuvasta The Interview, c Manuele Fior)

The Interview on italialaisen Manuele Fiorin toinen sarjakuva palkitun debyyttiteoksen “5,000 KM per Second” jälkeen. On vuosi 2048, ja päähenkilö Raniero, keski-ikäinen psykologi, kituu onnettomassa avioliitossa. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyy merkkejä salaperäisestä ulkoavaruuden sivilisaatiosta, ja Ranieron nuori potilas väittää pystyvänsä keskustelemaan tulijoiden kanssa telepaattisesti.

The Interview on scifi-tarina, joka ei kuitenkaan vaikuta tyypilliseltä scifiltä. Fiorin pehmeät harmaansävyt luovat utuista ja mysteeristä tunnelmaa ja antavat kuvien hengittää. Maailmanloppu on käsillä, mutta se tulee hiljaisena kuin sade.

Aliens: Dead Orbit (James Stokoe)

James Stokoen käsikirjoittama ja piirtämä Aliens: Dead Orbit ilmestyy yhdessä uuden Alien: Covenant-elokuvan kanssa, joten sarjan faneille on nyt tiedossa runsaasti huvia. Stokoe on aiemmin piirtänyt muun muassa Godzilla-sarjakuvia, joten hänellä on vankkaa kokemusta monsterisarjakuvien teosta.

Aliens: Dead Orbit on tiivistunnelmainen ja taitavasti toteutettu trilleri, jossa avaruusaseman insinööri joutuu äärirajoille kamppailussaan salaperäistä olentoa vastaan.

Hostage (Guy Delisle)

Kanadalainen sarjakuvataiteilija ja animaattori Guy Delisle tunnetaan terävistä matkakuvauksistaan muun muassa Pjongjangiin, Shenzheniin ja Jerusalemiin. Hänen tarkkanäköisiä sarjakuviaan on aiemmin myös suomennettu, joten kyseessä on kotimaassakin tunnettu tekijä.

Tällä kertaa Delisle vaihtaa ensimmäistä kertaa minäkertojasta ulkopuolisen perspektiiviin kuvatessaan Lääkärit ilman rajoja-työntekijän sieppaustapausta Kaukasuksella vuonna 1997. Tositapahtumaan perustuva sarjakuva käsittelee Christophe Andrén traumaattista kokemusta harmaan sävyillä ja klaustrofobista eristyneisyyttä tihkuvilla kuvilla. Koskettava ja intensiivinen Hostage saa miettimään, mikä antaa ihmisille voimaa selviytyä vaikeimmistakin tilanteista.

Eleanor & the Egret (Layman & Kieth)

Eleanor & the Egret on viihdyttävä seikkailu Sandmanin tekijältä Sam Kiethiltä ja Image Comicsin John Laymanilta. Viisiosainen sarja sijoittuu vaihtoehtoiseen Pariisiin, jossa maailman uskaliaimmalla taidevarkaalla on rikoskumppaninaan puhuva lintu.

Huikeat värit ja mielikuvituksellinen tarina tempaavat mukaansa, ja Eleanor & the Egret on toistaiseksi yksi vuoden parhaita lukukokemuksia.

Eartha (Cathy Malkasian)

43 300x169 - Kevään 2017 kiinnostavimmat sarjakuvajulkaisut
(Eartha, c Cathy Malkasian)

Cathy Malkasianin Eartha on varmasti yksi vuoden 2017 kauneimpia sarjakuvia. Malkasianin neljäs sarjakuva on metaforinen faabeli, joka käsittelee tämän päivän teemoja.

Tarina sijoittuu Kaikujen vuonoon, jossa elävät Merentakaisen kaupungin asukkaiden keskeneräiset unet – mutta viime aikoina uusia unia ei ole enää ilmestynyt, eikä kukaan tiedä, miksi.Ovatko uneksijat kadonneet?Tarinan päähenkilö, Eartha, haluaa matkustaa Merentakaiseen kaupunkiin löytääkseen vastauksia, mutta matka on pitkä, ehkä jopa mahdoton. Earthalla ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä.

Malkasian loistaa maisemien ja luontokuvausten piirtämisessä, ja Eartha on kuin tehty näitä kuvia varten. Samaan aikaan elämänmakuinen ja eteerinen tarina käsittelee vaikeita teemoja kauniisti ja saarnaamatta. Eartha on tarina, joka jää lukemisen jälkeen elämään omaa elämäänsä mielessä.

post3 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
Sarjakuvanäyttelyä Sarjakuvat

Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla

Sarjakuva on erittäin kansainvälinen taidemuoto – sarjiksia tehdään ja luetaan eri puolilla maailmaa, ja lähes jokaisella maalla on omat perinteensä ja klassikkonsa. Sarjakuvan monet kasvot vaihtelevat ranskalaisesta bande dessinéestä kiinalaiseen manhuaan, ja niitä lukemalla voi saada välähdyksen maista, joissa ei ole koskaan vieraillut. Tietenkään sarjakuvan sisältöä tai tyyliä ei voi arvata pelkän alkuperämaan perusteella, mutta kaikissa sarjakuvaperinteissä on omat tunnusmerkkinsä, joita voi havaita eri tekijöiden töissä. Toki monet taiteilijat ovat nykyään itsekin kansainvälisiä ja yhdistelevät töissään vapaasti eri tyylilajeja ja perinteitä.

Tässä pieni katsaus kiinnostavimpiin sarjakuvanäyttelyihin, joissa voit ihastella eri aikojen ja paikkojen sarjakuvaa. Moni näistä on kaukana kotoa, mutta jos olet lähdössä reissuun, pistä vinkit korvan taakse! Listalla on myös Suomen sarjakuvamuseo, jota ei oikeasti ole vielä olemassa – mutta pidetään peukkuja pystyssä, että siitä tulisi vielä jonain päivänä todellisuutta!

La Cité Internationale de la Bande Dessinée et de l’Image (Angoulême, Ranska)

Angoulême läntisessä Ranskassa on tunnettu merkittävästä kansainvälisestä sarjakuvafestivaalistaan, mutta festivaalisesongin ulkopuolellakin tässä pikkukaupungissa on runsaasti tarjottavaa sarjakuvan ystäville.La Cité Internationale de la Bande Dessinée et de l’Image on ympäri vuoden avoinna olevan sarjakuvakeskus, joka sisältää elokuvateatterin, kirjaston, kirjakaupan sekä laajan sarjakuvamuseon.

Angoulêmen sarjakuvamuseo tarjoaa ainutlaatuisen ja kattavan katsaus ranskalaisen sekä amerikkalaisen sarjakuvan historiaan. Museossa voi nähdä tuhansia alkuperäisiä piirroksia ja taideteoksia tunnetuilta sarjakuvapiirtäjiltä. Näytteillä olevat työt vaihdetaan neljän kuukauden välein, joten museo uudistuu jatkuvasti. Museo sisältää myös audiovisuaalisen kokoelman dokumentteja, haastatteluja ja animaatioita.

CAM Cartoon Art Museum (San Francisco, USA)

32 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
(San Francisco Cartoon Museum, C. Wei Shi/Time Out)

San Franciscon CAM on vuonna 1984 perustettu sarjakuvamuseo – ainoa laatuaan läntisissä Yhdysvalloissa. Museon pysyvässä kokoelmassa on noin 7,000 teosta, minkä lisäksi se järjestää vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. CAM houkuttelee vuosittain yli 30,000 kävijää. Koska se on Kalifornian ja koko läntisen USAn ainoa sarjakuvamuseo, se toimii myös paikallisen sarjiskulttuurin ja -yhteisön keskuksena ja järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia.

Lähiaikoina CAMin vaihtuvat näyttelyt käsittelevät muun muassa lapsille suunnatun sarjakuvan historiaa, Dan Piraron omituisia Bizarro-sarjakuvia sekä japanilaisen Kodansha-kustantamon mangataiteilijoiden töitä.

Keväällä 2017 museo sai uuden kodin Beach Streetillä, josta on henkeäsalpaavat näkymät San Franciscon merenlahteen. Nyt on siis täydellinen tilaisuus vierailla uudistuneessa museossa!

Kyoto International Manga Museum (Kioto, Japani)

33 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
(Kyoto International Manga Museum, c. Japan Cheapo)

Kioton kansainvälinen mangamuseo toimii magneettina japanilaisen sarjakuvan ystäville ympäri maailmaa.Entisen alakoulun tiloihin perustettu museo avattiin vuonna 2006. Se sisältää vaihtuvien näyttelyiden lisäksi yli 300,000 mangakirjaa, mukaanlukien vanhoja ja harvinaisia nimikkeitä.

Museo toimii eräänlaisena kirjastona, ja siellä voi lojua mukavilla tuoleilla tai pihanurmikolla omia suosikkisarjoja lukien. Museoon voi ostaa jopa vuosittaisen passin, joka avaa tämän mangaparatiisin ovet milloin vain. Satunnainen kävijä voi ihastella mangapokkarien yltäkylläisyyttä ja kierrellä vaihtuvia näyttelyitä. Museon alakerrassa on myös erinomainen kahvila, jossa voi rentoutua mangayliannostuksen jälkeen.

Kioton lähellä sijaitseva Takarazuka on “mangan jumalan” Osamu Tezukan kotikaupunki, jossa sijaitsee myös Tezuka Osamu Manga Museum.Tezuka-museossa voi ihailla modernin mangan isän töitä. Takarazuka on vierailemisen arvoinen kaupunki myös mukaansatempaavan Takarazuka-musikaalirevyyn ja onsen-kylpylän ansiosta.

The Museum of Danish Cartoon Art

Jos olet vierailemassa Kööpenhamissa, käy ihmeessä katsastamassa tanskalaisia sarjakuvastrippejä esittelevä Museum of Danish Cartoon Art. Tanskan kansallisen kirjaston yhteydessä toimiva museo sisältää sarjakuvien lisäksi monia muitakin vaihtuvia taidenäyttelyitä, joten voit nauttia monitaiteellisesta iltapäivästä!

Tanskalaisten sarjakuvastrippien museo perustettiin vuonna 1995 ja se muutti nykyiseen sijaintiinsa kansalliskirjastossa vuonna 1998. Museo esittää tanskalaisen sarjakuvan historiaa kattavasti: se sisältää 150,000 sarjakuvaa yli 200 tanskalaiselta sarjakuvataiteilijalta. Sekä painetuissa sanomalehdissä että netissä julkaistut sarjakuvastripit kerätään museon kokoelmiin.Näin vierailijat voivat saada välähdyksen pienen pohjoismaan aktiivisesta sarjakuvakulttuurista.

Frank Quitely: The Art of Comics (Kelvingrove Art Gallery and Museum, Glasgow, Skotlanti)

34 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
(Kelvingrove Art Gallery and Museum, c. People Make Glasgow)

Jos vierailet Skotlannissa, käy katsastamassa Frank Quitelyn sarjakuvanäyttely maailmankuulussa Kelvingroven taidemuseossa! Skotlantilainen Quitely on kuvittanut suosittuja supersankarisarjiksia laidasta laitaan, Batmanista Sandmaniin ja X-meniin. Jos olet DC Comicsin ja muiden supersankarisarjisten ystävä, tämä näyttely on sinua varten.

Frank Quitely: The Art of Comics on esillä lokakuun ensimmäiseen päivään asti. Kelvingroven museo sisältää myös laajan pysyvän näyttelyn, johon on ilmainen sisäänpääsy, sekä viihtyisän kahvilan.

Suomen Sarjakuvamuseo – kunnianhimoinen projekti

31 - Kuusi näyttelyä, joissa matkustavan sarjakuvanystävän kannattaa vierailla
(Suomen Sarjakuvamuseo-hankkeen väliaikainen Pekka Puupää-näyttely)

Suomen sarjakuvamuseo on keskeneräinen projekti, joka kuitenkin tulevaisuudessa toivottavasti tulee todeksi. Suomi on pieni maa, eikä suomalaisia sarjakuvaoriginaaleja tällä hetkellä kerätä talteen mihinkään museoon tai arkistoon. Tämä on ongelmallista, koska näin originaalit usein joutuvat ennen pitkää hukkaan tai hävitettäviksi. Suomessa kuitenkin tehdään paljon laadukasta sarjakuvaa, joka olisi syytä säilyttää tuleville sukupolville.

Suomen Sarjakuvamuseo ei – ainakaan toistaiseksi – ole pysyvä museo vaan hanke, joka pyrkii keräämään ja tallettamaan sarjakuvaoriginaaleja. Hanke käynnistyi vuonna 2011, suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotena.

Vaikka Sarjakuvamuseolla ei toistaiseksi ole omia tiloja, se järjestää vaihtuvia näyttelyitä muiden toimijoiden tiloissa.Talletettuja sarjakuvia voi nähdä Suomen Kansalliskirjastossa, joka on kaikille avoin. Vaihtuvia sarjakuvanäyttelyitä voi nähdä jatkuvasti eri puolilla Suomea paikallisissa kulttuurikeskuksissa ja museoissa.

post2 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
elokuvat Sarjakuvat

Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa – mikä on sinun suosikkisi?

Sarjakuvien sovittaminen elokuviksi on tietyllä tapaa luonnollista, koska sarjakuva voidaan käsittää erittäin yksityiskohtaisena kuvakäsikirjoituksena. Monesti sarjisten voimakas ja omintakeinen graafinen ilme kääntyy valkokankaalle loistavasti, varsinkin, kun kyseessä on scifi- tai supersankarisarjakuva. Myös realistisempia sarjakuvia on kuitenkin onnistuneesti muunnettu elokuviksi.

Tässä esittelyssä kahdeksan elokuvaa, jotka perustuvat sarjakuviin.Montako näistä olet nähnyt?Entä oletko jo lukenut alkuperäisen sarjakuvan? Elokuvan ja lähdeteoksen vertaaminen on usein antoisaa, koska voit havaita, mitkä ruudut on lainattu sarjakuvasta lähes sellaisenaan ja mitä yksityiskohtia taas on muutettu.

1. Christopher Nolanin Batman-trilogia (2005-2012)

Christopher Nolanin ohjaama Batman-trilogia on yksi tunnetuimpia sarjakuvasovituksia. Tämä näyttävä supersankaritrilogia lainaa selvästi sarjakuvamaista estetiikkaa, mutta ei suoraan kopioi aiempia tarinoita vaan luo rohkeasti oman maailmansa.

Gotham näyttäytyy fantastisen rikkaana neo noir-ympäristönä, jossa voimakas mutta henkisesti rikkinäinen Batman taistelee pahiksia ja menneisyytensä demoneja vastaan. Nolan lainailee Batman-sarjakuvien pitkästä historiasta kiinnostavia hahmoja ja yksityiskohtia kokonaisuuteen, johon on helppo uppoutua. Moni varmasti innostui elokuvat katsottuaan lukemaan myös DC Comicsin sarjakuvia, joilla on monivaiheinen historia.

2. Ghost World (2001)

22 196x300 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
(Ghost World)

Ghost World on ysärin klassikkosarjikseen pohjautuva elokuva, joka kuvaa kahden tytön epäsymmetristä ystävyyttä. Ghost World sijoittuu hapuilevaan aikaan lukion loppumisen ja collegen alun välillä ja tarjoaa samaistumispintaa heille, jotka ovat joskus kasvaneet erilleen ystävistään tai kokeneet myöhäisteini-iän kasvukipuja – siis käytännössä kaikille.

Ghost Worldin alkuperä sarjakuvana ei ole niin ilmiselvä kuin joidenkin listalla olevien elokuvien, koska se edustaa realistisempaa ja visuaalisesti vähemmän yliampuvaa genreä. Jos et ole lukenut Daniel Clovesin samannimistä sarjakuvaa, hanki se käsiisi!

3. A History of Violence (2005)

Väkivaltaelokuvien visionääri David Cronenbergin A History of Violence pohjautuu John Wagnerin ja Vince Locken vuonna 1997 Vertigo-kustantamon julkaisemaan sarjakuvaan. Elokuvan teemana on se, miten väkivallan tekeminen ja kokeminen muuttavat ihmistä. A History of Violence äänestettiin BBC:n vuonna 2016 tekemässä kyselyssä yhdeksi tämän vuosisadan 100 parhaasta elokuvasta.

Elokuva on saanut palkintoja ja ylistystä, mutta alkuperäinen sarjakuva on vähemmän suitsutettu. Joidenkin kriitikoiden mukaan elokuvasovitus on tällä kertaa selvä parannus alkuperäisteokseen. Mielipiteitä on monia – jos olet lukenut ja katsonut molemmat versiot, kommentoi ja kerro, mitä mieltä itse olet ja miksi!

4. Scott Pilgrim Vs. The World (2010)

Kanadalaisen Bryan O’Lee Malleyn humoristisiin sarjiksiin perustuva Scott Pilgrim Vs. The World on ilmestymisensä jälkeen muodostunut kulttisuosikiksi, ja hyvästä syystä. Elokuva on hauska ja visuaalisesti kekseliäs, aivan kuten alkuperäisteoksensakin.

Tarina kertoo nörtähtävästä muusikko Scott Pilgrimistä – Michael Cera sopii elokuvassa rooliin kuin nenä päähän – joka joutuu yllättäen taistelemaan ihastuksensa exiä vastaan saadaksensa tämän omakseen.Elokuva on alusta loppuun visuaalinen ilotulitus, josta voivat nauttia kaikki pop-estetiikan ystävät.

5. Ghost in the Shell (1995, 2017)

Ghost in the Shell on japanilaisen scifin klassikko. Tarina sai alkunsa Masamune Shirown mangana 80-luvun lopulla, ja vuonna 1995 tehty anime-elokuvasovitus saavutti suosiota ympäri maailmaa. Ghost in the Shell on tyylikäs ja synkkäsävyinen cyberpunk-tarina, joka koskettaa myös filosofisia ja yhteiskunnallisia aiheita kyborgipäähenkilö Motoko Kusanagin kokemusten kautta.

Tänä vuonna Ghost in the Shell sovitettiin ensi kertaa myös live action- eli ihmisten näyttelemäksi elokuvaksi animaation sijaan. Uudessa Hollywood-elokuvassa Motoko Kusanagin osaa näyttelee Scarlett Johansson, mikä on herättänyt kritiikkiä, koska alkuperäisteos sijoittuu Japaniin. Elokuva on saanut kriitikoilta vaihtelevia arvioita, mutta lienee katsomisen arvoinen, jos haluaa verrata sitä sarjan aiempiin julkaisuihin.

6. V for Vendetta (2005)

21 231x300 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
(V for Vendetta)

V for Vendetta eli V niin kuin Verikosto perustuu DC/Vertigon samannimiseen sarjakuvaan. Tässä tapauksessa sekä sarjakuva että elokuva ovat ehdottomasti suosittelemisen arvoisia, sillä molemmat ovat genrensä klassikoita.

V for Vendetta sijoittuu dystooppiseen Iso-Britanniaan, missä anarkistinen vastarintataistelija V suunnittelee vastaiskua fasistiselle hallinnolle.Juoni on saanut inspiraatiota kuuluisasta tositapahtumasta Britannian historiassa – Guy Fawkes yritti 5.marraskuuta 1605 räjäyttää suvaitsemattoman hallituksen parlamenttitalon, ja tätä epäonnistunutta salajuonta juhlitaan yhä nykyäänkin niin kutsuttuna “kokkoyönä”. Elokuvan visuaalinen ilme on synkeän tyylikäs, ja se nostatti “Anonymous”-nettiliikkeen käyttämät maskit suosioon.

7. Akira (1988)

24 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
(Akira)

Akira on toinen japanilaisklassikko. Katsuhiro Otomo kirjoitti ja ohjasi omasta sarjakuvastaan anime-elokuvan, josta muodostui nopeasti kulttisuosikki. Cyberpunk-henkiseen Neo Tokyoon sijoittuva tarina kertoo nuoresta moottoripyöräjengiläisestä Shotaro Kanedasta, joka joutuu yliluonnollisen juonittelun myrskynsilmään.

Akiraa pidetään laajalti yhtenä historian parhaista anime-elokuvista, ja sen alkuperäisteos on myös ylistetty klassikko. Tätä elokuvaa voi estoitta suositella heillekin, jotka eivät yleensä perusta japanilaisesta animaatiosta – Akirasta ovat jalkapallon kokoiset glittersilmät kaukana. Dystooppinen Neo Tokyo on mieleenpainuvan rosoinen ympäristö, ja älykäs juoni tempaa katsojan mukaansa.

8. Me Ollaan Parhaita! (2013)

23 300x171 - Esittelyssä 8 parasta sarjakuviin perustuvaa elokuvaa - mikä on sinun suosikkisi?
(Vi Är Bäst, c Coco Moodysson)

Ruotsalaiseen sarjakuvaan perustuva Me Ollaan Parhaita on sydäntälämmittävä kuvaus yläkouluikäisestä tyttöporukasta, joka perustaa punkbändin. Me Ollaan Parhaita koskettaa erityisesti heitä, jotka tunsivat itsensä koulussa ulkopuolisiksi tai halusivat toteuttaa itseään rehellisemmin. Vaikka elämä ei ole pelkää ruusuilla tanssimista, elokuva muistuttaa ystävien keskinäisen solidaarisuuden tärkeydestä.

Coco Moodyssonin alkuperäisteos on myös “ruma-söpö” – se kuvaa yläkouluikäisten naiivia paloa rehellisesti ja näyttää myös ikävät puolet ja vastoinkäymiset. Moodyssonin päähenkilöt eivät mukaudu muottiin ja kärsivät seuraukset, mutta kolhuthan vain vahvistavat. Elokuvan nuoret näyttelijät ovat erittäin lahjakkaita ja onnistuvat luomaan hahmoistaan moniulotteisia ja todellisen tuntuisia henkilöitä – tämän vuoksi elokuvalle voi myöntää muutaman pinnan enemmän kuin sarjakuvalle, jonka rosoinen piirustustyyli näyttää kiinnostavalta mutta vieraannuttaa hahmojen mielenliikkeistä.

post1 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
Netti Sarjat Sarjakuvat

Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa – seuraatkojonäitä?

Sarjakuva, kutenmuutkintaidemuodot, on etenevässämäärinsiirtynytnettiin.EtenkinAasianmaissa on yhätavallisempaaostaajalukeaammattilaistentekemääsarjakuvaamobiililaitteilla, jailmiö on yleistymässämyös lännessä. Netti on mahdollistanutmyössarjakuvienjakamisenilmaiseksi, jaerilaisiasarjakuvablogejajaavoimiafiidejälöytyykinpilvinpimein. Myösammattimaisettaiteilijatjulkaisevatuseinpäätöidensäohessalyhyempiäsarjakuviataisivutarinoitakaikilleavoimissablogeissaan. Uusien, kiinnostaviensarjakuvataiteilijoidenlöytäminenonkinnythelpompaakuinkoskaanennen! Pieneksimaaksimyössuomalainennettisarjisskene on erittäinaktiivinenjatäynnäkiinnostaviatarinoita. Jokaisenmakuunlöytyyvarmastijotakin!

Nettisarjiksetvoidaankarkeastijakaakolmeenkategoriaan: pitkät, useinscifi- tai fantasia-aiheisettarinat, sarjakuvamuotoisetpäiväkirjatsekähumoristisetstripit. Kaikkiennäidengenrejenedustajialöytyymyössuomalaisistanettisarjakuvista.ErityisestiSuomenSarjakuvaseurantukemallaSarjakuvablogit-sivustolla on kymmenittäinseuraamisenarvoisiablogeja, joistamonentaustalla on tunnettujakotimaisiasarjakuvapiirtäjiä.Tässäesittelyssäseitsemänenemmäntaivähemmäntunnetuntekijännettisarjista, jotkaovatehdottomastiseuraamisenarvoisia.

1. KaroliinaKorhosenFinnish Nightmares nauraasuomalaisillestereotyypeille

14 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
(KaroliinaKorhonen& Finnish Nightmares c, KaroliinaKorhonen)

Finnish Nightmares on KaroliinaKorhosenhumoristinensarjakuva, joka on kerännytkansainvälistäkinhuomiota. Finnish Nightmares on varmastijomonensuomalaisensarjakuvanystävänlukulistalla – jos et ole vielälukenutsitä, kokeilejatikahdu! Finnish Nightmares seuraaMattia, joka on suomalaistenstereotyyppienruumiillistuma – tuppisuinenjahelpostikiusaantuva.

Korhosenteräväthuomioteivätoikeastiosuniinkäänkaikkiinsuomalaisiinkuinyleisestikaikkiinmeistä, jotkajoskuskamppailevatsosiaalisen kömpelöydenkanssa, elisiisläheskaikkiinihmisiin. Juuritämäntakia Finnish Nightmares onkinmuodostunutniinsuosituksiympärimaailmaa.

2. TiituTakalon Memento Mori kuvaaelämääjärkyttävääkokemustakauniisti

11 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
(TiituTakalo& Memento Mori, copyright TiituTakalo)

TiituTakalo on yksikiinnostavimpiasuomalaisiasarjakuvataiteilijoita, jolle myönnettiinaiemmintänävuonna myös SuomensarjakuvaseuranPuupäähattu-palkinto. Hän on aiemmissa töissäänkäsitellytmuunmuassaTampereentyöläishistoriaa (Minä, MikkojaAnnikki, 2014) sekäkahdennyrkkeileväntytön välistärakkautta (Kehä, 2007).Tiesitkö, ettäTakalolla on myös sarjakuvablogi, joka on ehdottomastiseuraamisenarvoinen?

Vuonna 2015 Takalokokiyhtäkkisenaivoverenvuodon, jokajärkyttihänen elämäänsä.Hän on alkanutpiirtääblogiinsatästäkokemuksestakertovaa Memento Mori-sarjakuvatarinaa, joka on ehdottomastilukemisenarvoinen.Takalosaatutullataiturimaisellatyylilläänvaikeankokemuksentulemaanlähellelukijaa.Tässälinkki Memento Morin ensimmäiseenosaanTakalonblogissa.

3. Anni Nykäsen Mummonaurattaajasaaajattelemaanomiaisovanhempia

12 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
(AnniNykänen&Mummo, c Anni Nykänen)

Mummoedustaataasvaihteeksihumoristisempaatyyliä. Anni NykäsenMummo on korkeastaiästäänhuolimattaenerginenjakokeilunhaluinenhulivili, jokatarkkaileemoderniaelämänmenoaomalaatuisestavinkkelistä. Mummo on ilmestynytjolähesvuosikymmenenajan, vuodesta 2008, jamuodostunutsuomalaistensarjakuvastrippienklassikoksi.

Mummo-sarjakuvia on koottukoviinkansiinkokoelmakirjoiksi, muttaNykänenjulkaiseestrippejä myös sarjakuvablogissaan.NykänenomistiensimmäisenMummo-albumin omalleisoäidilleen, jasaattaahyvinkin olla, ettäsarjakuvantuulispääseniorikansalainenperustuu löyhästitähän. Kaikki he, jotkaovatjääneetkaipaamaanomanelämänsämummoa, voivatkokeatämänsarjakuvanliikuttavanakin. YleensäMummo on kuitenkinyksinkertaisestitikahduttavanhauska. Mummojavoibongatatästälinkistä.

4. ElinaOvaskaisenHologramofonihavainnoiarkeamukaansatempaavasti

15 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
(ElinaOvaskainen&Hologramofoni, c ElinaOvaskainen)

Hologramofoni on ElinaOvaskaisenblogi, jossahänkertoomukaansatempaavastiarjestaanjaajatuksistaan. Sarjispäiväkirjatvoivat olla sisäänpäinlämpiäviäjaviihdyttäälähinnätekijääjatämän lähipiiriä, muttaHologramofoni on hyväesimerkkigenrenedustajasta, jolla on paljonannettavaa myös satunnaisellelukijalle.

Ovaskainen on taitavatekijä, jonkakuvitusta on ilokatsella; vuonna 2013 hänvoittiReettaLaitisenkanssaPohjoismaisenlastensarjakuvakilpailun. Hologramofonikuvaaarkeatavalla, jokainspiroihavainnoimaanomaakinympäristöäuusinjauteliainsilmin. Erityisenhauskojaovatsarjakuvamuotoisetelokuva-arviot, kutentämä Trainspotting 2-elokuvaa käsitteleväpostaus.

5. EllinjaKaroliinanTistow on huikeanvärikäsfantasiatarina

Elli Puukangasaloittisarjakuvamaailmassavarhain.Hänmyijoteini-ikäisenäanimeharrastajienconeissaomakustanteenapainettuamangapokkariajatekiyhteistyötäkustantamoSangatsuMangankanssa. Puukankaansilloisetteoksetolivatkuitenkinlaadultaanvieläselkeänamatöörimäisiä.Vaaneivät ole enää – EllinjahänenkollegansaKaroliinanuusiprojekti, Tistow, on huikeanhienostikuvitettuafantasiasarjakuvaa.

Tistowpäivittyysäännöllisestijokaperjantai, jasitävoilukeatäällä. Tistow on kahdenpojanfantastinenkasvutarina, jokasijoittuuLappi-vaikutteiseenympäristöönjossakinkaukanapohjoisessa.

6. AinoSutisen Neon Tunisia on täynnäteräväähavainnointia

13 - Esittelyssäseitsemänkiinnostavaasuomalaistanettisarjakuvaa - seuraatkojonäitä?
(AinoSutinen, c AinoSutinen)

AinoSutinenjulkaisivuonna 2015 hienonmatkakuvauksen “VaimoksiVuorille – ReppumatkasarjakuviaEtelä-Kaukasiasta”.Vaimoksivuorilleoliajatuksiaherättäväkuvausyksintehdystäreppuseissustahalkiaivantoisenlaistenmaisemienjakulttuureiden. Teossaihyvätarvostelutkauttalinjanja on ehdottomastilukemisenarvoinen. Jos tykästyitnojatuolimatkailuunSutisenkanssa, tiesitkö, ettähänkirjoittaa myös blogianimeltä Neon Tunisia?

Neon Tunisia sisältäävaihtelevansekoituksenSutisenomiasarjakuviajakuvituksiasekäpostauksiasarjakuvaskenestä. Tätäblogiaeikannatasivuuttaa – Sutisenteräväkynäsekäviihdyttääettäprovosoiajattelemaan.

7. KuningatarAlkoholikuvaalasisenlapsuudenkokemusta

KuningatarAlkoholi-blogiaei ole päivitettyvähäänaikaan, mutta se on kuitenkinsuosittelemisenarvoinen, koskaarkistoista löytyyvaltavastihyvääjaajatuksiaherättävääsarjakuvaa. Blogikäsitteleemonelletuttuakokemustasiitä, kunvanhemmatjuovat. Aiheena on se, mitenvanhempienalkoholismivaikuttaaelämään vielä aikuisenakin.

Heille, jotkaovatkasvaneetalkoholistivanhempienlapsina, tämäblogiherättäävarmastimonenlaisiatunteitajakoskettaasyvältä. Bloginyksitarkoitus on varmastitoimiatekijälleenkineräänlaisenataideterapiana.KuningatarAlkoholi-blogiavoikuitenkinestoittasuositellaheillekin, jotkaeivätjaakokemustaperhesuhteitakiristävästäalkoholismista.Sarjakuvatarinatvoivatauttaaymmärtämään, mitä monissamuissaperheissäkäydään läpi.

Seuraa meitä

banner2

Get more stuff

Subscribe to our mailing list and get interesting stuff and updates to your email inbox.

Thank you for subscribing.

Something went wrong.